RENGASTIETOA

Kantavuus- ja nopeusluokkataulukko

61=257kg 62=265kg 63=272kg 64=280kg 65=290kg 66=300kg 67=307kg 68=315kg 69=325kg 70=335kg 71=345kg 72 = 355 kg
73=365kg 74=375kg 75=387kg 76=400kg 77=412kg 78=425kg 79=437kg 80=450kg 81=462kg 82=475kg 83=487kg 84=500kg
85=515kg 86=530kg 87=545kg 88=560kg 89=580kg 90=600kg 91=615kg 92=630kg 93=650kg 94=670kg 95=690kg 96=710kg
97=730kg 98=750kg 99=775kg 100=800kg 101=825kg 102=850kg 103=875kg 104=900kg 105=925kg 106=950kg 107=975kg 108 000kg
109=1030kg 110=1060kg 111=1090kg 112=1120kg 113=1150kg 114=1180kg 115=1215kg 116=1250kg 117=1285kg 118=1320kg 119=1360kg 120=1420kg
121=1450kg 122=1500kg 123=1550kg 124=1600kg 125=1650kg 126=1700kg 127=1750kg 128=1800kg 129=1850kg 130=1900kg 131=1950kg 1032=1002kg

Numeroiden ja kirjainten selitykset

Renkaan kyljessä oleva merkintä 185/65 R14 86T tarkoittaa seuraavaa:

  • 185 – renkaan leveys millimetreissä
  • 65 – Profiilisuhde (renkaan korkeus on 65 % poikkileikkausleveydestä)
  • R – vyörengas (radial)
  • 14 – vanteen koko (halkaisija tuumissa)
  • 86 – kantavuusindeksi
  • T – nopeusluokka

Sisärenkaat

Nykyisin henkilöautonrenkaissa ei enää käytetä sisärenkaita, mutta raskaammassa kalustossa voi sisärenkaita esiintyä. Renkaan, joka ei vaadi sisärengasta tunnistaa Tubeless-merkinnästä, ja sisärenkaan vaativan Tube Type -merkinnästä. Myös jotkut vanhemmat vanteet vaativat sisärenkaat. Tube Type -vanteet tunnistaa siitä, että vanteen reunassa ei ole ns. Tubeless-varmistusta. Se on pieni ura, joka varmistaa renkaan tiiviyden ja estää renkaan putoamisen vanteelta.

 

Merkintä Nopeusluokka
N 140 km/h
P 150 km/h
Q 160 km/h
R 170 km/h
S 180 km/h
T 190 km/h
U 200 km/h
U 200 km/h
H 210 km/h
V 240 km/h
Z yli 240 km/h
W 270 km/h
Y 300 km/h

 

Pyörimissuunta

Kulutuspinnan kuviointi on suunniteltu pyörimissuunnan mukaisesti. Vinot sivuttaisurat parantavat ominaisuuksia märissä olosuhteissa. Kuvioiden tarkoituksena on parantaa veden poistumista renkaan alta. Renkaan ominaisuudet huononevat märällä tiellä, jos ne pyörivät väärään suuntaan. Oikea pyörimissuunta on usein merkitty renkaaseen. Vaihtoehtoisesti renkaassa voi olla myös määritelty vain ulko- ja sisäpuoli. Tästä renkaassa merkinnät ”Outside” ja ”Inside” renkaan eri puolilla, joten vanteelle asentaja huolehtii että rengas on vanteeseen nähden oikein päin, muutoin rengasvanne-yhdistelmän paikka autossa vapaa. On myös renkaita jotka voi asentaa autossa mille paikalle tahansa, sekä asennuspuolta vanteeseen ei ole määritelty.

Rengaskoon muutos

Auton rekisteröintitodistukseen (ent. rekisteriote) on merkitty auton valmistajan autolle suosittelemat rengaskoot. Autoon on kuitenkin mahdollista asentaa myös em. suosituksesta poikkeavan kokoiset renkaat. Liikenneministeriön päätöksen mukaan ilman muutoskatsastusta renkaan leveyttä voi muuttaa enintään 30 mm ja vanteen nimellishalkaisijaa 26 mm (yksi tuuma). Enintään leveyttä voi suurentaa 102 mm ja renkaan halkaisijaa 51 mm. Muutosten seurauksena auton raideleveys ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää. Renkaan ulkohalkaisijaa muutettaessa on nopeusmittarin näyttämä korjattava tarvittaessa.

Oikea rengaspaine

Oikea rengaspaine riippuu auton painosta, koosta ja rakenteesta, renkaista, kuorman määrästä, ilman lämpötilasta ja kuljettajan mieltymyksistä. Väärä rengaspaine lyhentää renkaan käyttöikää ja vaikuttaa auton hallintaan ja käyttäytymiseen yllättävästi. Etenkin liian alhaisilla rengaspaineilla ajaminen on tavallista. Mikäli autossa on vakiorenkaat, on renkaiden ilmanpaineen hyvä olla auton ohjekirjan suositusarvoissa. Nämä ovat autonvalmistajan suosittamat minimipaineet. Lisäksi usein auton valmistajan ohjeissa on eri arvot määriteltynä auton matkustajien ja lastin määrän mukaan. Talvirenkaissa on hyvä käyttää 0,2 bar suurempia paineita kuin vastaavissa kesärenkaissa.

Matalaprofiilirenkailla käytetään suurempia paineita, esim. 2,5–3,2 bar. Oikeat rengaspainearvot saadaan renkaan valmistajalta ja jälleemyyjältä. Rengaspaineet kannattaa tarkistaa ainakin 1–2 kertaa kuukaudessa ja aina renkaanvaihdon jälkeen. Rengaspaineet tulee aina mitata kylmistä (ei ajon tai suoran auringonpaisteen lämmittämistä) renkaista.

Numeroiden ja kirjainten selitykset

Talvirenkaat

  • Henkilö- ja pakettiautossa pitää käyttää joulu-, tammi- ja helmikuun aikana talvirenkaita
  • Kaikilta kansainvälisen raskaan liikenteen autoilta edellytetään 2.1.2017 alkaen talvikäyttöön soveltuvia renkaita joulu-, tammi- ja helmikuussa. SKAL on esittänyt kantansa talvirengaspakosta muun muassa liikenne- ja viestintäministeriölle ja liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, mutta asia ei ole edennyt.
  • Nastarenkaita saa käyttää 1.11.-31.3. välisenä aikana tai toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin, myöhemmän päivämääristä ollessa määräävä (kuitenkin monet vaihtavat jo lokakuun lopussa)
  • Kaikissa autoissa saa käyttää nastarenkaita muinakin aikoina sään tai kelin edellyttäessä
  • Jos autossa käytetään nastarenkaita, on ne oltava kaikissa pyörissä nastamäärät saavat poiketa enintään 25 % sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten
  • M+S (Mud+Snow) -renkaita (kitkarenkaita) saa käyttää ympäri vuoden
  • Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3,0 mm (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria) • Testeissä menestyneitä talvirenkaita ovat mm. Nokian Hakkapeliitta, Michelin X Ice North, Goodyear sekä Continental.
  • Talvirenkaiden vaihtoehtoisena merkintänä M+S:lle on 3PMSF (Three-Peak Mountain Snow Flake – kolmihuippuinen vuori ja lumihiutale).

Kesärenkaat

  • Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla kesärenkaissa 1,6 mm, kuitenkin kesärenkaissa suositellaan vähintään 4–5 mm kulutuspintaa vesiliirron välttämiseksi (pääurilla tarkoitetaan kulutuspinnan keskialueella olevia leveitä uria)
  • Jos yhdenkin renkaan pääurien syvyys on alle 1,6 mm, on se ajokiellon peruste katsastuksessa • Useissa kesärenkaissa on merkintä mistä näkee, onko renkaassa riittävästi kulutuspintaa.